Keibel 30.VI 27

Tänään sain kirjeen Blomgrenilta. Voi mahdotonta. Kaikki ovat samanlaisia kärleksbrev bara kaikki kirjoittavat. Miten on mahdollista että he rakastuvat minuun. En voi käsittää.

Keibel. Juhannusaattona 23.6.27.

Tänään sain kirjeen Werner Blomgren'ilta. Han skrev i det att han blev så kär i mej. Är det möjligt . Varför bli alla kära i mej vem kan svara på den frågan.

Jag njuter riktigt här av livet. Täällä ei ole yhtämittaista tanssimista niinkuin kaupungissa saa olla rauhassa kaikilta kaupungin huvituksilta. En ole edes H:lle viitsinyt ilmoittaa että olen täällä ja toivon että en edes sattumaltakaan tapaisi häntä. Syyn voin kirjoittaa joskus toiste.

Olen väsynyt kovin olin nimittäin ajelemassa 28 km päivällä. Ja sitten vielä soutelemassa sen jälkeen. Odotan Hilkalta kirjettä, tahtoisin niin tietää H:linnan uutisia.


Keibelissä 18.VI.27.

Nyt olen ollut täällä pari päivää. Hyvinpä nämä ovat kuluneet. Tulin juuri soutelemasta - ajatella soudimme 15 km paikkeilla. En ole ennättänyt kertoa vielä matkastani tänne. Sepä oli omituinen, oikea seikkailumatka. Riihimäelle saakka ei ollut mitään erityistä, mutta sitten. En tahtonut millään saada paikkaa vaunussa, sain mennä useiden vaunujen läpi. Vihdoin sain eräässä vaunussa paikan. En kiinnittänyt ympärilleni mitään huomiota alussa, otin heti matkaluettavani esille. Satuin kerran katsastamaan ylös kirjasta ja huomasin vastapäätä minua istuvan erään URR:laisen. Hänen silmänsä olivat kiinnitetyt minuun mutta kun hän huomasi minun katsovan häneen niin hän käänsi katseensa pois minusta. Näin teki hän useamman kerran. Kerran sentään sattui katseemme kohtaamaan toisensa ja minä - minä en voinut olla vetämättä suutani hymyyn. Sitten hän lähti ulos vaunusillalle ja sillä aikaa teki hänen toverinsa tuttavuutta minulle, ihan vieressäni istui nimittäin hänen toverinsa. Kauvan ei hän ollut sillalla vaan tuli pian sisälle. Taasen alkoi sama peli, hän katseli katselemistaan minua, minua oikein rupesi huvittamaan ja aloin puolestani myös ajan kuluksi.

Lopulta minua rupesi naurattamaan, en voinut istua paikallani vaan menin ulos vaunusillalle mutta mitä hän tuli myös vähän ajan perästä. Ja niin tietenkin tulimme tutuiksi. Kauanpa ei kestänyt kun olin oikein hyvä tuttu hänelle. Puhuimme heikan meikat, Simolassa hänen täytyi muuttaa junaa. Niin hänen nimensä on W. Blomgren. Hän pyysi osoitteeni ja hän puolestaan antoi omansa. Mutta hänkin - varför försökte han smocka mej efter så kort bekantskap - ja varför? Han sade så söt farväl och gav ett foto var stod skrivet. "Skriv jag väntar" och adress. Var ganska underligt men så ha många andra och blivit bekanta med varandra.

Tiistaina

Minulla oli treffit kl. 7 tänään Näsäsen kanssa. Kävimme ensin asemalla, sitten menimme puistoon. Istuimme ravintolassa ½10 asti. Lähdin sitten ajelemaan hänen polkupyöränsä päällä Hattelmalan harjulle. Hän on sitten ihan mahdoton. Voiko kaikki noin heti rakastua minuun?? Miten sitten, ei suinkaan he vain muuten puhu, voisivat olla puhumatta jos eivät tarkoita mitä puhuvat. Hänkin  - ei muuta kuin rakkautta, rakkautta ja kuinka hänen tulee kauhean ikävä, kun lähden pois, hänen sydämensä pakahtuu surusta sillä aikaa ja kaikkea tuonlaista hän puhui. Sanoi ihan suoraan että hän on hirveän rakastunut minuun. Kunde inte motsrå hans kyssar jag kunde inte. Han tog med våld. Hela tiden tänkte jag på Hocku, ock om det skulla ha varit han. Jag älskar inte ännu Hocku, det måste jag säga, men jag håller av honom som vän. Torsdag morgon far jag till Perkjärvi.

Maanantai

Olin eilen hänen kanssaan ½6-8. Olin luvanut mennä Hilkan kanssa 8 joten en viitsinyt peruuttaa sitä. Käsänen oli puistossa ja olin tietenkin lopun iltaa hänen kanssaan. Underligt varför bli alla kära i mej. Han också. Mitt i dansen kysste han mej på kinden flere gånger. Var riktigt rädd att människorna skulle se, de sku ha fått igen att tala om mej. Vad han talade, han sa direkt ut att han är kär i mej. Så det är det. Lät nog honom smocka mej.

Sunnuntai 12 p 6.

Eilen oli taasen erinomaisen hauskaa. Olimme ensin ravintolassa sieltä tuli Salonen K. S. P. hakemaan minua tanssiin. Hilkka oli mennyt vähää ennen minua sisälle Libyn kanssa. Siellä oli Porin rykmentistä 4 res. ups. kok. En ennättänyt tanssia kuin kahden kanssa heistä. Näsänen pyysi heti ensimmäisen tanssin jälkeen kaikki seuraavat. En luvannut, niin hän pyysi sitten edes viimeisen. Lupasin sen. Mutta hän tuli vaan hakemaan minua joka tanssiin. Hän tanssii hyvin, niin mitäpä sitten olin lopun aikaa hänen kanssaan. Huomena on minulla treffit ½ 6 hänen kanssaan.

Tiistai 7 kesäk. 27.

Helluntai meni hauskasti. Tietenkin olin Puistossa tanssimassa. Helluntaipäivänä tulin erään Tamperelaisen kanssa kotiin. 2. helluntaipäivänä Salosen kanssa.