Sunnuntaina 8.5.27 kl. 1,10 a.p.

Tulin juuri kotiin puistosta. Siellä oli tavattoman hauskaa ja kyllä jalkani ovatkin kokolailla väsyneet ja arvaahan sen kun 8 yhtäkyytiä 12 asti tanssii. Soittoa oli lakkaamatta ja kyllä Hilkka ja minä saimme tanssia. Heti kun tulimme ravintolaan tultiin minua pyytämään tanssiin ja niin sain piletin sinne. Menimme sitten vähän ajan kuluttua sisälle ja heti ennenkö ennätimme saada päälysvaatteemme pois niin jo pojat tulivat meitä hakemaan tanssiin ja senjälkeen saimmekin lakkaamatta tanssia. Emme saaneet edes vähää aikaa istua paikoillamme. Kaikki oikein ihmettelivät Hilkkaa ja minua, miten saimme tanssia. Välillä oli minua yhtäaikaa pyytämässä 2-3. Veljellenikin sanottiin että minua ei edes pääse lähestymäänkään ihan jonottaa saa. Niin mitäpä sille voin että olin niin ylösotettu.

Peku sinun kanssasi en saanut yhtään tanssia olit kavaljeeraamassa Fredriksonin tyttöjä. Huomasin kyllä miten usein katselit minua ja hymyilit minulle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti