Maanantai 30. V. 27.

Eilen tulin Kivekkään kanssa kotiin. Lät på skoj honom smocka mej som förut också, var inte första gången nämligen. Han är så snäll, riktigt "mammas pojke".

Sunnuntai 29.V.27

Olin eilen taasen Puistossa tanssimassa. Mutta kuka puuttui sieltä? Sinä Hocku. Mutta hauskaa siellä sentään oli. Koitin olla muistelematta sinua. Niinkuin pyysit, ettei tulisi kovin ikävä. Sanoit Hocku, että kyllä sinut pian unhoitat, annat är det med mej, "Bättre skulle det vara att jag skulle glömma dej tills vi träffas ty vet du hurudant det är att tänka på en människa och vet att hon år långt borta, att inte få vara med henne och njuta av hennes sällskap, ja vet du?"

Olet kaukana tällä hetkellä minusta Hocku. Löysin vanhan "ystäväni" eilen puistosta Heimon. Tunlin hänen kanssaan kotiin. Kun puhuimme Hockusta niin hän sanoi että kuule Miriam olen vielä mustasukkainen slle josta puhut. En tahoo että  - .. Sanoin että älä turhia enään älä muistele mennyttä aikaa. Hän vain sanoi, se on totta kahdehdin kaikki kestä pidät.

Perjantaina 27.5.1927.

Nyt olet poissa Hocku kaukana minusta. Lähdit eilen illalla kl. 12,25 junalla Perkjärvelle. Minun täytyy myöntää että kaipaan hiukan sinua.

Muuten vietin eilisen päivän kokonaan seurassasi. Kello ½ 2 lähdin Hilkan kanssa ulos satuimme tapaamaan heti Steinin ja Sinun, tulitte heti seuraamme. Menimme Vainikaiselle kahville ja istuimme siellä ½ 1 asti sitten menimme asemalle katsomaan kun yksi osa J. T. R. lähti leirille. Sitten menimme kotiin Hockun täytyi olla kl 5 kasarmissa ½ 8 tuli Stein meidän kanssa odotimme Hockua hän oli asemalla Jarlia hakemassa biilillä ½ 9 hän tuli sitten menimme Backukselle. Senjälkeen olimme kaupungilla, vihdoin kl. oli niin paljon että Hockun täytyi lähteä asemalle. Lähdimme kaikki häntä saattamaan. Asemalla olivat jo kaikki toiset. He tulivat puhelemaan meidän kanssa. Tunsimme kaikki muut paitsi Walleniusta ja hänet esiteltiin meille. Melkein heti hän sanoi Jasså, det var ju fröknarna som skoja med oss här en kväll och lät oss springa efter. Hän on muuten mukava poika hauska seurasa puhuu paljon. "Hippodrom" niin sopii hänelle hyvin, hän on senlainen "skojare". Pojat rupesivat skojaamaan Hokusta ja minusta. Heti sanoi että kuinkas tuo pakkilaatikko on hyvä, voitte mennä ottamaan sinne hellät jäähyväiset, ei kukaan nää sinne. Vallenius taas, kyllä te tässäkin voitte sanoa hellät jäähyväiset minä käännän selkäni kyllä, niin en nää. Nyman, minä tulen sitten viereen seisomaan ja sanoin koska se on loppu. Kaikkea tuonlaista he juttelivat. Vihdoin Stein huomautti heillä että voivat jo kadota. Olimme sillan alla vähän aikaa sateen suojassa. Där kysste Hocku mej till farväl fast Stein och Hulka voro alldeles nära oss. Du frågade: Om jag har ledsamt efter dig. Förstås. Och när kommer du sen dit hus får jag veta det välkommen Miriam fort. Sedan sutto vi tysta en stund fördjupna i tankar och hans mun sökte hela tiden min. Han smekte mej så att - - - - När kl var så mycket att han måste gå, så tog han i mej med stark tag i och kysste, kysste runt mitt ansikte med sådan iver att jag trodde den sista stunden nalkas. Han kämde mej så att jag trodde mig gå i bitar. Ack hur mina läppar glädo av dina brännande stacka kyssar. Adjö Miriam, sade han, vi träffas snart och kysste mej ännu på handen. Sedan gick han till Stein och Hilka för att säga den adjö. Ännu en gång kysste han mej på handen. Stein & Hilka följde mej sedan hem.

Torstai 26.V. 27

Eilen oli oikein hauskaa puistossa. Kaikki res. ups. kokel. J.T.R olivat siellä. Sain niin vähän tanssia alussa Hockun kanssa. Aina ennätti joku ennemmin sinua. Kerran satuit tulemaan jokseenkin yht'aikaa Pekun kanssa. En ymmärtänyt ensin kumpaisenko kanssa olisin mennyt. Peku joka seisoi hänen edessään ihmetteli miksi en tule, muttta sitten katsoi hän taakseen ja huomasi Hokun mutta samassa antoi Hocku Pekulle etusijan. Peku sanoi että sinua täytyy oikein jonottaa. Eräs toinen kerta sattui Eriksson, Hocku & Tane yht'aikaa. Eriksson ehkä oli hiukan ennemmin jotta minun täytyi mennä hänen kanssaan. Olisin erittäin mielelläni mennyt Hockun kanssa mutta silloin olisivat toiset suuttuneet. Hocku oli sanonut Hilkalle että hän ei saa yhtään tanssia minun kanssani kun toiset ennättäv aina ennemmin. Kun Hilkka & Tane lähtivät niin olin Hokun kanssa sen jälkeen koko ajan. Lähdimme mekin ennen loppua pois noin ½ 1 paikkeilla. Istuimme rannalla huvimajassa koko kauan. Hocku ich kann nicht motstå deine Kissen. Sinä et kysy utan du tar och du gör som du själv vill. Juuri senlaisesta pidän. Teen välillä sinulle kiusaa ja olen suuttuvinani ja silloin olet kauniisti vähän aikaa. Sitten yht'äkkiä vedät minut syliisi ja suutelet minua niin tulisesti silmiäni poskiani suutani tukkaani, kaulaani. Et välitä vaikka ihmiäsi olisi kuinka keskellä tietäkin vain. Kaikkein enimmän pidän sinun "hyvää yötä" suudelmastasi, sen on lyhyt mutta sitä tulisempi.

Onsdag 25.V.27

Eilen taasen sain viettää illan kanssasi. Olit res. ups. kok. Nymanin kanssa. Ihmettelin miksi et tullut heti kun nähit minut, mutta tiedän syyn, kerroitte sen. Olitte heittäneet arpaa kutka saavat tulla meidän kanssamme heistä neljästä kokelaasta.

Pitkänen & Vallenius olivat voittaneet. He tietenkin koittivat heti tulla seuraamme ja puhelivat meille, mutta emme huolineet heistä juksutimme heitä vain lystinpäiten perässämme. Vihdoin kumminkin kyllästyivät kai meidän pilantekoomme koska katosivat. Hocku & Nyman tulivat heti meidän kanssamme.

Maanantaina yöllä kl. ½ 2.

Jag var igen med Hocku. ½ 9 tiden kommo Hilkka och jag från Kauppakoulu och när vi gingo förbi Kirkkopuisto så sågo vi att de sutto där. Vi gick nedför reskan och förbi Panu till "Backus", sedan vände vi om oss och sågo att Steni och Hocku kommo nedåt Rådhusgatan. Vi ides inte gå emot dem, utan gingo samma väg igen. De förstås vände sig om och kommo emot oss men på andra sidan av gatan. De hälsade så söt. Sedan gingo Hilka och jag åt Kino till och de kommo efter och fingo fast oss just vid "Luterilainen". Alla vi fyra togo vägen till parken, där skojade vi alltmöjligt. När jag satte mig så kom Hocken och sitta bredvid mig (vi sutto i gula paviljong) och tänkte kyssa mig men jag fick huvudet bort så att han fick bara på kinden. Engång då han stod framför mig så kysste han mej mitt på mun utan att jag kunde rå för det. Vet inte om Steni och Hilka märkte det. Snart lämnade Hocku och jag de och gingo till vårt gamla ställe. Just då vi gick över vägen som för till stan så kysste han mej och jag märkte inte att Vaaja kom åkande med velo. Han såg förstås. Hocku du är sen söt pojke det måste män säga, hans sätt att tala är så förtjusande. Dina kyssar och, hur de brände min mun. Härligt var det att ligga i din famn och få kända dina smekningar. Kl. var 12 då jag kom hem.

Sunnuntaina 23. V. 27.

Olin eilen Raatihuoneella Lyseon konsertti-iltamassa. Holger oli päivystämässä niin ettei hän päässyt sinne. Tulin Kivekkään kanssa pois sieltä. Ensin saatoimme Hilkan kotiin.

Maanantai 23. V. 27.

Olimme Hilkka ja minä eilen puistossa tanssimassa. Hocku oli myös siellä mutta luulen että hän oli vähän "hick". Tanssin kyllä kanssasi, sillä et ollut niin paljon. Alussa istuimme ravintolassa ihan sinun, en luule että sinä huomasit ennenkuin pojaat sanoivat Huomasin miten he usein mainistivat sinun nimeäsi ja katselivat minua koko ajan. Pinne kielsi teitä tulemasta sisälle ja että lähtisitte heti pois muuten hän polttaa. Tulit kumminkin ja tanssit koko ajan kanssani. Mutta teitin täytyi kumminkin lähteä ennemmin. Minä tulin taasen Kivekkään kanssa pois.

Lördag 21. V 27.

Jag var igen i går med honom. Hilkka & jag voro i stan och promenera. Vi sågo Vaaja och han kom genast med oss. Efter en stund såg jag Blomqvist komma emot oss. Han hälsade så söt. Från II aptekshörn sade jag adjö åt Hilkka och Vaaja och började ensam gå hemåt. Blomqvist lämnade genast sin kamrat och skyndade efter mig, han fick fast mej vid I apteckshörn. Han frågade om han får göra sällskap till mej. Gärna förstås! Genast frågade han igen: Har fröken alls kommit ihåg mej o. s. v. Vi togo vägen till parken som vanligt. Först sutto vi på en bänk nära gula paviljong sedan gingo vi till samma plats där vi brukat sitta. Är det inte skojigt, jag är du med honom. Han frågade om vi inte skulle kunna bliva du med varandra. Jag tänkte det är för tidigt och svarade at hör Ni vi ha först känt varandra så kort tid, det är omöjligt men när han bad så tänkte jag att det är ju detsamma och sålunda blev jag du med honom. Då han fick veta mitt namn så upprepade han det flere gånger och drog mej till sig, kysste tusen gånger och viskade Miriam Miriam jag äskar dej. Och hur många gånger jag fick höra honom säga, att han älskar mig. Medan vi ännu sutto där på bänken, så gingo Hilkka och Vaaja förbi oss. De märkte förstås oss och började "hosta" för att vi skulle se dem. Säker sågo de och när han kysste mej. Holger vad du är söt jag njuter av dina brännande heta kyssar, du kysse mig så att ingen förut har kysst, jag alldeles glömmer mig själv i din famn. På återvägen talade vi om kärleken, han påstod att han älskar mig. Så svarade jag att det är omöjligt att bli så här fort kär. Så sade han: Jag säger rakt ut att inte är jag ännu pin kär i dej, men jag är förtjust och därför älskar jag dej. Miriam min sötling du är sp söt och så kysste han mej tusen gånger igen och hela hemvägen alltid efter en stund. Då jag var hemma var kl över 12 redan. I vårt hörn då jag skulle säga godnatt till honom så kysste han mej så att jag hade svårt att andas, och jag försökte mej bort från hans händer och det lyckades även. Men han ropade mej ännu att: Miriam ännu en liten kort puss och jag gav det. Vad du är söt Holger jag måste akta mej att ajg inte blir kär i dej. Ändå tycker mycke om dej.

Även han talade om nima ögon. Han sade att Mirima dina ögon förtjusar mej, de äro alldeles för vackra. Inte för det du är ju annars också vacker, men dina ögon -----

Keskiviikko 19. V 27.

Olin tänän Blomqvistin kanssa, hän on oikein ihastuttava. Hilkka ja minä lähdimme kaupungille kl. 8 aikaan. Nähimme Blomqvistin "vellikupin" kanssa. Oitis nähtyään meidät he lähtivät tulemaan meidän luo. Sen huomattuamme lähdimme Hilkan kanssa meillepäin, he tulivat niin kovaa perässämme että saivat meidät kiinni Osuuskaupan kulmassa. He pyysivät meitä kävelemään, mutta Hilkka ei millään olisi lähtenyt sillä ei hän tahtonut olla "vellikupin" kanssa. Mutta minun takiani hän vihdoin myöntyi, huomasin sen. Mutta jo kasarmien kohdalla hän sanoi täytyvänsä olla kotona 9. ja hän lähtikin pois.

Blomqvist ja minä lähdimme puistoon. Ensimmäisen kerran hän "smockas" minua suulle. Miten ihastuttava hän on. Löysimme oikein hauskan paikan takapuistossa siellä sai olla niin "i fred. Han kan smocka sen bra, jag var i sjunde himmel i hans famn, och från hans händer slipper man inte bort fast man hur försöker. Han smockade mej på ögonen sedan rund ansiktet och på munnen och slutligen på nacken. Sedan var han stilla en stund och ett, tu, tre sade han. Söta fröken, vet Ni jag älskar er. Jag blev förstås så häpen att jag kunde inte säga ett ord. Han fortsatte, har fröken alls tänkt på mej, när jag inte nu heller svarade så böjde han mej och kysste så att jag var nära att kvävas. Han är hemskt söt människa jag tycker så där om honom. På återväg plockade han blåsippor åt mej och fäste dem på mitt bröst, sedan tittade han mej djupt in i ögonen och kysste sp härligt, först på ögonen sedan på munnen, igen tittade han mej i ögonen och tog sedan mej så hårt fast och tryckte mot sitt bröst att jag var nära att skrika men hans kyssar förhindrade det. Klockan var ½ 12 då jag var hemma.



Maanantaina 17 p. V.

Eilen oli taasen yhtä hauskaa kuin eilenkin siis oikein ihastuttava ilta. Sain tietenkin tanssia joka tanssin niinkuin tavallista. Blomqvist oli myös ravintolassa, mutta alussa ei hän ollut huomaavinaan minua, arvasin heti että nyt hän on saanut tietää että Peku ei ollutkaan veljeni. Vihdoin hän kuitenkin tervehti minua.

Taasen kävi samalla lailla kun lauantaina, olin luvannut eräälle R.U.K:laiselle sisseistä että lähden hänen kanssaan pois ja kumminkin otin Pekun. Tanssiessani viimeistä valssia Kivistön kanssa Peku seisoi ovella ja vinkasi minua sinne. Täten jätin Kivistön ja lähdin Pekun kanssa.

Sunnuntai 16.V.27.

Eilen oli taasen oikein hauskaa puistossa. Hilkka ei päässytkään puistoon kun hän lähti tänä aamuna H:kiin ja hänen täytyi sentähden mennä aikasin eilen nukkumaan. Minua harmitti ensin sillä kl. oli niin paljon että kaikki toiset tytöt olivat jo menneet puistoon ja enhän olisi yksin voinut mennä. Sattumalta nähin Muhlin ja hänen toverinsa ja olisin mennyt heidän kanssaan ellei Lehtosen pojat olisi sattuneet juuri ajaa ohitseni ja he pysäyttivät auton ja pyysivät minua siihen. Puistoon saavuttuamme piti minun mennä tyttöjen kanssa mutta he pyysivät minua ajelemaan Hattulaan, sanoin heille että en tule mutta sitten siihen tuli Laurela ja Kämäri ja Kämäri veti minut väkisin autoon ja niin lähdin heidän kanssaan. Kello 10 olimme jo taasen puistossa. Eilinen kavaljeerinikin oli siellä, miten söötti hän on. Hänen ensimmäiset sanansa olivat Söta fröken har Ni als kommit ihåg mej i dag. Jag har tänkt på Er hela dagen. Tanssin hänen kanssaan paljon muun muassa lupasin hänelle saada tulla saattamaan minua kotiin. Mutta miten kävikään. Peku oli myös siellä, olin kyllä tanssinut vain pari tanssia hänen kanssaan ihan alussa melki ja nekin perätysten. Viimeistä valssia tanssiessani Blomqvistin kanssa huomasin Pekun seisovan katsellen minua. Sitten pyysi hän Mailista tanssiin ja kun he tanssivat meidän ohi niin Majlis sanoi minulle että minun täytyy lähteä Pekun kanssa kotiin. Sanoin tietenkin että olen luvannut, mutta ei - taas toisen kerran Majlis sanoi samaa että lähtisin Pekun kanssa. En ymmärtänyt mitä tehdä. Tanssin loputtua pyysin Blomqvistia odottaa ja menin Pekun luo. Kysyin häneltä: jos hänellä on asiaa minulle. Hän vastasi: Kyllä että lähdet minun kanssani pois. En osannut muuta kuin luvata, sillä velvollisuuteni oli mennä hänen kanssaan. Sitten menin Blomqvistin luo ja sanoin - niin minun täytyi valehdella hänelle - että minun täytyy lähteä veljeni kanssa, en voinut muuta niin raskaalta kun se tuntuikin - pelkäsin että hän suuttuisi minulle ikipäiviksi ja sitä en millään tahtonut. Koko ajan kun puhuin hänen kanssaan niin Peku seisoi meidän vieressä.

Niin lähdin sitten Pekun kanssa, saavuttuamme perille hän pyysi että olisin vielä vähän aikaa ulkona hänen kanssaan. Sanoin Pekulle muun muassa että hän olisi voinut aikaisemmin sano minulle että hän tahtoo lähteä kanssani niin minun ei olisi tarvinnut valehdella. Hän vain vastasi: että enhän voinut kun en edes päässyt sinua hakemaan tanssiin. Hänkin tämä R.U.K:lainen piti sinua 5-6 tanssin ajan, se on hävitöntä että pitää daamia niin kauan toiset ei edes pääse hakemaan. Se oli ihan oikein että sai vähän nenälleen sillä he ovatkin, nuo RU.K:laiset niin olevinaan, luulevat että kaikki daamit ovat heidän" ja mitä kaikkia hän puhui. Muuten Peku oli oikein ihastuttava koko illan. Mikä ihanuus ensimmäisen kerran suutelit minua suulle, oi Peku olit tavattoman söötti pidän sinusta oikein - oikein paljon. En olisi uskonut sinun osaavan suudella niin tulisesti, mutta kuitenkin niin tehit. Suutelit minua monta monista kertaa kaulalle ensin, sitten suulle ja poskille. Olin kokonaan sinun sen illan, sillä antauduin vain sinulle kokonaan. Unhoitin kaikki muut - sinä olit vain jotain minulle. Kello oli ½ 3 kun olin sisällä.

Lauantaina 15p.

Tulin eilen tuntemaan kaksi res. ups. kok. Lähdimme Hilkka & minä kaupungille vähää vaille 9. Kirkon kohdalla tuli Ressu ja Aune Niemi meitä vastaan ja heidän perässään kaksi RUK. Sanoi Hilkalle katsos Ressu ja Aune "nappaavat". Menimme sitten hyvin ylpeänä heidän ohitse. Mutta mitä! Nämä RU.K.laiset kääntyivät heti meidän peräämme ja lähtivät tulemaan perässämme. Huomasimme sen heti mutta emme olleet huomaavinamme heitä. Kinon kohdalla tehimme täys' käännöksen ja nämät tietenkin myös. Menimme katselemaan Skogsterin näyteikkunoita ja tietenkin he perässä. Sitten he kysyivät meiltä jotain vastasimme siihen ja sitten he pyysivät saada tehdä seuraa meille. Olimme senlaisella tuulella että otimme heidät pilan päiten tehdäksemme Ressulle ja Aunelle kiusaa että noi me vaan otamme heidän "nokan" edestä. Olimme puistossa kävelemässä heidän kanssaan. Kl. ½ 12 olin vasta kotona. Blomqvist hän joka oli minun kanssani lähtee syksyllä kadettikouluun hän aikoo nimittäin "oppariksi". Huomenna tapaan hänet puistossa. Han var hemskt söt och hygglig pojke, han nämligen kysste mej bara på handen och inte på munnen som de flesta göra genast på första gången.

Tiistaina 9.5.27

Eilen lähdin 8 aikaan elokuviin. Sinä Peku satuit tulemaan juuri sinne samaan aikaan. Lähdit heti perässäni pois ja sait minut kiinni Pankin kulmassa. Sitten lähdit saattamaan minua kotiin. Puhelimme 11 asti vielä ulkona. Peku vihdoinkin olemme sinut, en ole viitsinyt ehdoittaa sinulle sitä vaikka se onkin ollut puheenaiheena. Olisin kyllä nyt ehdottanut mutta ennätit ennemmin minua. Olet  niin tavattoman kultainen Peku.

Sunnuntaina 8.5.27 kl. 1,10 a.p.

Tulin juuri kotiin puistosta. Siellä oli tavattoman hauskaa ja kyllä jalkani ovatkin kokolailla väsyneet ja arvaahan sen kun 8 yhtäkyytiä 12 asti tanssii. Soittoa oli lakkaamatta ja kyllä Hilkka ja minä saimme tanssia. Heti kun tulimme ravintolaan tultiin minua pyytämään tanssiin ja niin sain piletin sinne. Menimme sitten vähän ajan kuluttua sisälle ja heti ennenkö ennätimme saada päälysvaatteemme pois niin jo pojat tulivat meitä hakemaan tanssiin ja senjälkeen saimmekin lakkaamatta tanssia. Emme saaneet edes vähää aikaa istua paikoillamme. Kaikki oikein ihmettelivät Hilkkaa ja minua, miten saimme tanssia. Välillä oli minua yhtäaikaa pyytämässä 2-3. Veljellenikin sanottiin että minua ei edes pääse lähestymäänkään ihan jonottaa saa. Niin mitäpä sille voin että olin niin ylösotettu.

Peku sinun kanssasi en saanut yhtään tanssia olit kavaljeeraamassa Fredriksonin tyttöjä. Huomasin kyllä miten usein katselit minua ja hymyilit minulle.

Perjantaina 6. V. 27.

Peku olin tänään kanssasi. Olin menossa eläviinkuviin kun tapasin sinut ja pyysit minua kävelemään vähäksi aikaa, sillä sinun piti mennä suojeluskunnan luennoille 8,15. Olin kanssasi siihen asti ja sitten menin bioon.

Maanantai 2 p:nä toukok.

Miten ihan aja suloinen Vappu minulla oli tanssia sain kovasti, välillä 2-3 pyytämässä minua tanssiin Mutta kuka puuttui - sinä Peku - oi miksi menit hotelliin. Tulin erään K.S.P:laisen kanssa kotiin. Ruuskanen on oikein hauska poika muuten.

Vappuna 1.5.27

Eilenpä oli ihanaa puistossa. Siellä oli vapun vastaanotto tanssiaiset. Peku sinäkin olit siellä tai tiesinhän että tulet, sillä olit kysynyt Hilkalta tulemmeko puistoon. Olen niin iloinen että sain olla taasen kanssasi ja tuntea miten painoit minua itseäsi vasten. Peku tanssitko kaikkien kanssa niinkuin minun, painoit aina minua itseäsi vasten niin lujasti ja pääsi toit aina ihan kiinni minuun. Peku miten pidänkään sinusta rakastan - rakastan sinua. Tanssit vain melki minun kanssani eilen, kerran vain Aili Alavan ja erään luokkatoverisi kanssa. Olisit ihan hyvin voinut tanssia enemmänkin muidenkin kanssa, kun et kerta ennättänyt minua hakemaan ennen toisia miksi pitikin toisten ennättää aina ennen sinua. Kerrankin eräs toinen kyllä pyysi ennen sinua, vaikka sanoit että sinä ennätit ennemmin mutta tietenkin olisin antanut sinulle muutenkin etusijan. Muuten eilen sain tanssia kovasti ihan jokaisen tanssin.

Tulin sinun kanssasi kotiin Peku.