Keskiviikko 30.3.27.

Eilen olin Hilkan kanssa "Backuksella". Ihan lopulla tuli Peku sinne. Vavahdin ihan nähdessäni hänen tulevan sillä en aavistanut näkeväni häntä enään illalla, sydämeni rupesi lyömään niin hirveästi ja tunsin miten poskiani rupesi kuumottamaan. Peku miten ihanasti katselit minua koko ajan - oi armas pidän sinusta niin paljon, paljon. Pois lähdettyämme saatoin Hilkan seuraavaan kulmaan ja kun palasin takaisin seisoit sinä "Backuksen" kulmassa odottelemassa ja tulit heti kanssani. Seisoimme kauan aikaa meidän eteisessä jutellen. Lupasit minulle kuvasikin, saan sen tällä viikolla.

Maanantaina 28.3.27


Nyt minun on niin hyvä olla, olen hyvin, hyvin onnellinen sillä Pekun ja minun välit ovat taasen hyvin. Olin tänään päivällä hänen kanssaan. Kiitos siitä Jumalalle, että hän kuuli minua.

Sunnuntaina 27.3.27


Peku - oi armas - miksi olet vihainen minulle - oi miksi? Ehkä tiedän, olet mustasukkainen, niinkuin Järvinen sanoi. Onko se totta? Nähit taas tänään minut Erikssonin kanssa - en voinut sille mitään että hän tuli seuraani - nähithän että ajoin hänet pois heti, kun sinä tulit reskalle. Miksi kiusaat minua oi armaani etkö tiedä että rakastan vain sinua. Oi Jumalani Anna hänet minulle, rukoilen sitä ja tänä iltanakin rukoilin ja pyysin Sinulta taivaallinen Isä, että antaisit hänet minulle - minulle sillä rakastan häntä. Kuulethan minua, ethkän hylkää lapsesi rukousta vaikka olenkin syntinen mutta sinähän auttat kaikkia lapsiasi. Sanotaan että rakkaus on korkein ja voimakkain, jos se on totta, niin silloin tiedän että välimme tulevat pian hyviksi jälleen. SIllä vihän rakkaus voiton kaikesta. Jumala itse loi uskon, toivon ja rakkauden ja sanoi näistä kolmesta on rakkaus suurin. Siis kun Jumala on luonut rakkauden suurimmaksi niin sinä se myös pysyy. Niin uskon että jos me kerta toisiamme rakastamme, niin silloin tulee kaikki jälleen hyväksi sillä viha väystyy rakkauden tieltä. Siis hyvää yötä Armas, kun huomispäivä koittaa niin kaikki on hyvin eikö totta rakkaani. Tuhannen suudelmaa painan huulillesi vielä kerran hyvää yötä.

Lauantaina 26.3.27


Eilen olin taasen Raatihuoneella. Sinäkin Peku olit siellä tunsin itseni niin onnelliseksi. Taaskin sain ensimmäisen tanssin tanssia kanssasi, joten olinkin erittäin onnellinen ja ensimmäistä seurasi useita. Mutta Peku miksi et lähdenyt saattamaan minua - odotin - mutta. Luuletko että välitän Erikssonista - en - ei sinne päinkään. Tiedän että olet vähän vihainen minulle kun olen ollut hänen kanssaan - mutta vain sattumalta en välitä hänestä. Sinua vain sinua love I.

Maarianp. 25.3.27

'Rakkauden tie on täynnä kukkia ja verta'

Kun pyrkiessä huonost- onnistuu ja kaikki vastasuuntaan käy ja mieli murehista mustuu eik' vilahdusta valon näy. Suo silloin ajatuksissani luokses' tulla.

O, Ave Maria, som kunde föda utan att äslka, lär mig att älska utan att föda.

Miksi?

Oi, monta monta kertaa me niin toivotonna huokaamme. ja usein totta tosiaan jo oltais' valmiit luopumaan pois elämästä:
Läilyvästä,
ikävästä,
pettävästä...
mi meille lupaa onneaan ja kuitenkin ilkkuu ainiaan ja tyhjän kouran meille tarjoo ja pilvillänsä riemut varjoo, mit' antaa kohta ottaa pois kuin pilaa laskennut vain ois, ja pyhyytemme maahan tallaa vain nauramalla! Ja kuitenkin elää täytyy! Täytyy! Miksi? Ei tiedä kukaan...

- Vaikka onnen kukka kuihtuisikin, niin muisto siitä saa elämän tuoksumaan. -

- Elämä. Mitä on elämä päällä maan? On taistoa, kärsimystä vaan. Katkeraa kaihoa pettymystä. Korpivaellusta - harhailemista.

- Miksi kaipaa ihmislapsi. Miksi kaipaa ystävää. Miksi ei viihdy ihmislapsi. Miks' ei viihdy yksinään?

Jatkan päiväkirjaani tähän 25.3.1927.

Maarianp. 25.3.27.

Eilen oli taasen erittäin hauska ilta, olin nimittäin Kaupunginhotellissa karnevaaleissa Libyn Erikssonin kanssa. Eero Järvinen oli täällä Tampereelta joten Libylläkin oli hauskaa. Niin Liby ja minä menimme vain sentähden Erikssonin kanssa että saisimme tanssia muidenkin kanssa hänelle nimittäin voi sanoa vaikka mitä, ei hän siitä suutu. Ilta nousikin minulle erinomaiseksi. Peku sinäkin olit siellä. Olin niin onnellinen kun sain tanssia ensimmäisen tanssin kanssasi. Oi Peku armaani. Rakastan niin tavattomasti sinua - vain sinua armas. Olen ainoastaan sinun - olet ainoa ajatukseni.

Tiistaina 21 p. 3.

Peku rakkahin kaipaan tavattomasti sinua tällä hetkellä. Tunnen niin outoa sydämessäni, ajatteletkohan minua tällä hetkellä. Oi - armas kaipaan Sinua, tahtoisin istua vierelläsi ja painaa vain yhden suudelman otsallesi. Peku et ole milloinkaan suudellut minua suulle vain tukkaani ja poskeani olet. Milloin, milloin tulee se aika jolloin suutelet minua suudelle, kerran tahtoisin, vain kerran. Niin armas en edes tiedä pidätkö minusta mutta luulen - sillä miksi tulisit minua saattamaan aina iltamista kotiin ja muutenkin miksi sitten katsot minua aina niin omituisesti. Armas minä rakastan - rakastan - sinua.

Viime lauantaina olin raatihuoneella lottain iltamassa. Siellä oli tavattoman hauskaa. Sunnuntaina olin kerhossa "Nuorten" illanvietossa minulla oli sielläkin oikein hauskaa. Mikä ainoa ikävyys että molemma Peku ja Häggström olivat siellä. Häggström on niin ihastunut minuun nykyään, hän tuli nykin sunnuntaina pyytämään minua joka toiseen tanssiin ja pyysi saattamaan. Mutta - en voinut ottaa häntä vaikka tanssinkin viimeisen valssin hänen kanssaan. Miksi ennätti hän ennen Pekua. Niin Peku - vain Sinun kanssasi olisin lähtenyt kotiin - en voisi lähteä muiden kanssa sillä rakastan vain Sinua Armas.

Senlaista on Koulutytön ihastus.

Maanantaina 15 p. 3. 27.

Miten ihanan päivän sain eilen viettää kanssasi Peku. Lähdimme kello ½ 1 aikaan biilillä Luolajan seuratalolle. Kl. 2 siellä jo loppui joten lähdimme myllymäen kalliolle ottamaan kuvia. Sielläpä alkoi aika lumisota. Pesin Pekun monta kertaa. Eikä hän saanut kunnollisesti pestyä minua edes kertaakaan. Kl. 4. olimme taasen kaupungissa sitten menimme Bakkukselle istuimme siellä 3 tuntia. Aika kului erinomaisen nopeaan siellä. Senjälkeen saattoivat pojat meidät kotiin. Peku - pidätkö sinä todellakin minusta. Minä - minä rakastan sinua, oi Peku. Viime lauantaina itkin tavattomasti kun tiesin että menit "stassikselle" Fredriksonien kanssa. Mutta ethän voinut kieltää jos he pyysivät sinua toiseksi kavaljeeriksi. Niin miten tuhma olin että sentähden itkin - en sallisi että olet toisten seurasa, eikö se ole tuhmaa. En voinut sille mitään. Hyvää yötä rakas - nää suloisia unia Mirjamistasi. Olen niin täysi ajatuksia Sinusta - en voi - en voi kirjoittaa niitä. Siis hyvää yötä Peku.

Lauantaina 13 p

Tapasin sinut Peku tänään niinkuin pitikin. Tulit minua vastaan vähän matkaa. Sanoit heti että myöhästyin 5 min mutta myönsit että se kuuluikin asiaan. Niin tänään annoin nenäliinasikin takaisin sinulle. Kävelimme vain kaupungila sillä hänen piti olla ½ 2 toimessa ja minun olisi pitänyt olla tunnilla 1. mutta menin vasta 2. Huomenna lähdemme Luolajaan. Kauppa koulu tekee retken sinne Peku tulee myös sinne, Hilkka pyytää Vaajaa sinne.

Perjantaina 12 p. 3.

Olin kanssasi tänään Peku. Olin menossa tunnille ja tulit tyköni joten jäimme (Hilkka oli mukanani) vähäksi aikaa kävelemään. Huomenna pitäisi minun tavata hänet 1.

Torstaina 3 p Maalis. 1927

Olenko rakastunut sinuun Peku, en olisi uskonut jos joku olisi sanonut minulle esim. viime kesänä että vielä rakastun häneen. Mutta nyt - nyt uskon sen sillä ajatukseni liitelevät Aina hänen luonaan ja jokainen sydämeni lyönti huutaa häntä. Peku pidätkö minusta, rakastatko minua, oi vastaa siihen kysymykseen? Luulen ainakin sillä miksi tulet aina saattamaan minua iltamista kotiin ja miksi muutenkin tulet kanssani niinkuin eilenkin.

Olin Hilkan kanssa "Backuksella" ja tulit luokseni lähtiessäsi pois. Saatoimme Hilkan kotiin ensin ja sitten tulimme meille päin. Kävelimme kello 11 asti ja vieläkään hän ei olisi mennyt pois joten sain ajaa hänet. Mutta ei sittenkään. Minun piti mennä keittiön kautta sisälle, mutta en päässytkään sillä olivat sulkeneet jo oven joten tulin takaisin kadulle ja häne seisoi vielä portilla. Taas jäimme puhumaan vähäksi aikaa. Vihdoin tuuppasin hänet menemään mutta hän ei lähtenyt ennenkuin olin sisällä. Ovesta heilutin heivlä hänelle, miten söötti hän oli nostaessaan hattuaan.

Oi rakastan sinua kuinka monta kertaa haenkaan itselleni sanaa "rakastan". Olen niin onnellinen kiitos siitä Jumalle. Jos olisit luonani niin painaisin tuhat suudelmaa poskellesi. Et olet milloinkaan suudellut minua vielä suulle siitäpä tiedän että olet kunnon poika, ettet suutele joka tyttöä. Minulle jäi sinun silkkinenäliinasi ja toinen hansikkaasi mutta sinullahan on sen edestä minun kampani ja peilini.