Sunnuntai 30. V. 26

Hei, hip hurraa, koulu on loppunut. Lieko ollut viimeinen vuosi minulla vai pitääkö minun vielä jatkaa, saapa nähdä nyt syksyllä.

Nykyään minulla on ollut erityisen hauskaa. Jokaikinen päivä on ollut aina mentävää. Toissa päivänä olin Parolan kieroksella kahden helsinkiläisen kanssa, Aira, Aune ja Pipsa olivat mukana myös. Sen jälkeen ajoimme vielä Renkoon päin. Kello oli noin ½ 12 kun olimme jälleen kaupungissa, kotona olin vasta 1. aikaan.

Jussilan kanssa olen ollut nykyään usein. Eilenkin puistossa tanssiaisissa hän oli koko ajan kanssani. Minua oikein harmitti kun en saanut muiden kanssa yhtään tanssia, kun hän aina ensimmäisenä pyysi minua. Kerran ihan lopulla ennätti Lindman yhtä aikaan ja menin hänen kanssaan. Kello olikin silloin melkein 12. Tanssin loputtua pyysi Lindman minua ravintolaan kun tulimme takaisin niin en nähnyt häntä enään missään luultavasti hän luuli minun lähteneen kotiin sillä lupasin lähteä 12. Olin lopun aikaa Lindmanin kanssa ja hän saattoi minut kotiinkin. Tänään meidän pitäisi tavata 9.

Helluntaipäivänä 23.5.26

Aulis, sinä täällä, miten hämmästyin nähdessäni sinut eilen illalla puistossa. Hän tuli heti hakemaan minua tanssimaan miten herttainen hän oli. Heti tanssin jälkeen pyysi hän minua kävelemään. Istuimme pitkän aikan huvimajassa. Miten hänen suudelmansa polttivat huuliani: Aulis kerran olit rakkain minulle pidin sinusta niin paljon silloin, vielä nytkin pidän ei se rakkaus ole vielä sammunut  vaikka en ole tavannut sinua pitkään aikaan, en siitä lähtien kun pääsit sotaväestä pois. Tulimme välillä taas tanssimaan, hän tanssii muuten oikein hyvin nyt ja arvaahan sen, että H:gissä pian oppii modernisti tanssiin. Ihan jokaisen tanssin tanssin hänen kanssaan sillä hän riensi aina ensimmäisenä hakemaan. Mutta kerran hän sentään myöhästyi kun hän oli juomassa teensä loppuun ja silloin tuli Hirvenoja hakemaan minua. Hän tanssii muuten erittäin hyvin myös. Liby sanoi että Aulis katseli minua koko ajan kun tanssin, ihmettelen että hän ei mennyt hakemaan ketään muuta. Hän pyysi minua tulemaan ensikuussa H:kiin eräisiin baaleihin, en luvannut heti varmaan, ja hän tahtoi vaan varman lupauksen minulta joka vahvistettiin suudelmalla. Hän lupasi kirjoittaa tarkemmin siitä sitten. Myös hän kirjoitti minulle puhelin numeronsa visiittikortiinsa ja pyysi minua soittamaan hänelle.

Hän oli automatkalla Kangasalla ja sieltä Tampereelle. Hänen seurassaan oli kaksi polyteekkaria Meurman ja eräs Vartia sekä eräs merisotilas Schybergson. Liby niin blikkaili koko ajan Meurmania ja toivoi että hän olisi lähtenyt saattamaan Libyä. Aulis pyysi minua lähtemään hänen kanssaan, ja Liby odotti minua vieressä, enhän voinut jättää häntä ja Inkeri Autioo vaan he tulivat mukaan. Ensiksi saatettiin Inkeri ja Liby sitten ajettiin meille.

Aulis pidän sinusta vielä niin paljon, muuten en olisikaan antanut sinun syleillä itseäni.

Perjantai 22. V. 26.

Nähin sinut armas mutta mikä minun tuli, en ollut huomaavinani sinua. Tunsin että katsoit minua kovin pitkään ja se katse oli vähällä murtaa minut. Oi armaani, en tiedä miten saatoin olla niin tyly etten tervehtinyt sinua, se oli mustasukkaisuutta joka repii ja kalvaa minua. Miten kauheaa se onkaan. En voi sille mitään että rakastan sinua, ehkä olisin onnellisempi jos en milloinkaan oli tullut sinua tuntemaan ja miksi lainkaan olet niin intohimoisesti suudellut minua. Välillä minulla on paljon parempi olla siiloin ajattelen, että sinä olet minun ainoastaan minulle kuulut, muistan aina "että olet kohtaloni". Niin miksikä muuten kaikki olisi näin kehittynyt. Miksi antoi Jumala tulla lainkaan minua sinut tuntemaan tai olisihan se voinut loppua ensi kerralla heti tutuksi tultuamme tai edes heti kun hän lähti Haminaan mutta ei meillä piti olla tietoja toisistamme kirjeiden kautta ja yhäti jatkua. Miksi pitää minun niin tuntea kaikillaisia kiusaavia tunteita. Olethan vapaa niinkuin minäkin, miksi et saisi sinä mennä muiden kanssa niinkuin minäkin olen ollut ja mennyt. Saahan silti rakastaa toista vaikka vaan seuran vuoksi on toisen kanssa. Häpeän itseäni että annoin eilen mustasukkaisuuden saata vallan ylitseni, mutta en voinut sille mitään rakastan sinua niin paljon - niin paljon armaani. Kärsi vaikka miten sinun takiasi kun vaan sinä olet onnellinen.

17.5.26

Olin eilen Tarmon tanssiaisissa puistoravintolassa. Muun muassa sain tehdä tuttavuutta erään koko hauskan pojan. Lindman oli hänen nimensä. Hän saattoi minut kotiin myös hän pyysi että lähtisin Renkoon hänen kanssaan. Mutta enhän olisikaan niin hullu ollut. Sitten hän pyysi saada tavata minut viikkon päästä, sillä hän tulee silloin tänne. Lupasin lopulta että lähden silloin hänen kanssaan. Siis tapaamme 30.V. kl. 9 ip. 1926.

Lauantai 15.5.26.

Miten ihanaa olikaan elinen ilta viettää kanssasi armas. Tunnen vieläkin tuliset suudelmasi huulillani ja kaulallani. Oi armaani miten suuresti rakastan sinua. Eilen ajattelin en anna sinun suudella itseäni sillä miksi antaisin sinun suudella itseäni jos et rakasta minu, et ole sanonut rakastavasi minua mutta ehkä suudelmasi tulkitsevat sen. En voinut vastustaa sinua rakas vaikka koitin, kun vehit minut syliisi niin kaikki oli poissa - sinä vaan, olit kaikki kaikessa minulle. Rakastatko sinä niin paljon minua kun koko ajan hyväilit ja suutelit minu milloin käsiäni kaulaani huuliani ja kasvojani. Noin tunni ajan hyväili hän minua sitten hän pyysi että lähdettä ravintolaan kahvile.

Kun palasimme sieltä, niin menimme saman penkin ohitse missä olimme istuneet, hän veti minut taas syliinsä ja suuteli niin että olin vähällä tukehtua. En voinut enään pidättää itseäni vaan suutelin hänti ensin otsalle ja sitten suulle. En voi kertoa sanoilla miten ihana oli olla hänen sylissään ja tuntea hänen hyväilyjään. Huugo armas rakas olet minulle kaikki kaikessa rakastan sinua kaikesta sydämestäni. Huugo sinä rakkaani hyvä yötä. Hän lähti 6 junalla kolmennuksella H:kiin siksipä olenkin kotona tänä iltana vaikka onkin lauantai. Huomenna tai maanantaina hän tulee takaisin. Sinua rakas taivaallinen Isä kiitän, kiitän että annoit minun eilen tavata hänet. Kiitä siitä ihanasta hetkestä jonka sain olla hänen kanssaan.

Sunnuntai 9. V. 26

Nyt olet täällä sinä armaani. Tapasin sinut eilen puistoravintolassa. Miten ihanaa olikaan viettää eilinen ilta sinun kanssasi. Miksi suutelit minua aina vähän matkan päästä? Miten sinun ihanat suudelmasi polttivat huuliani. Jos en pitäisi sinusta niin paljon, niin suudella et olisi saanut minua. En, sitä en antaisi sinun tehdä. Minä pidän niin paljon, paljon sinusta sinä rakas. Viime yönä valvoin ja ajattelin vaan sinua - sinun kuumia hyväilyjäsi.

Iltapäivällä.

Airi, Tipsa ja Hän tulivat hakemaan minua ulos kl 1. Kävelimme kaupungilla vähän aikaa, sitten Airi ja Tipsa lähtivät kotiin. Minun piti myös lähteä, mutta hän ei päästänyt minua vaan pyysi minua lähtemään puistoon. Siellä oli oikein ihanaa. Kävelimme ensin vähän aikaa, raunioiden tykönä hän veti minut tykönsä ja suuteli minua monta kertaa. Ihanaa oli istua hänen sylissään ja ottaa hänen kuumia suudelmiaan vastaan. Minä rakastan häntä niin sanomattomasti. Miten mielelläni olin painanut hehkuvan suudelman hänen huulilleen ja sitä hän odottikin minulta. En - en saattanut tehdä sitä vielä, mutta ehkä ensi kerralla. Tunsin itseni niin turvalliseksi sinun sylissäsi armaani ja sinun tuliset suudelmasi tekivät minu niin onnelliseksi. Miten voimakas oletkaan, en voi vastustaa sinua mitenkään enkä tahdokkaan, kaikki mitä sinä tahdot, tahdon minäkin. Kaipaan sinua joka hetki, oi Huugo, miten rakaaksi olet tullut minulle ei rakkaaksi et ole nyt tästä tullut vaan olet olut siitä alkaen kun tulin sinunt tuntemaan - kun ensimmäisen kerran olin kanssasi kuiiskasi joku sydämeeni "Hän on sinun kohtalosi". Hän minun kohtalo ihmettelen vieläkin, ei - ei minusta tule hänen, ei sen enempää kun jonkun muunkaan. Rakastan häntä kyllä sitä en voi kieltää sillä hän on kaikki kaikessa minulle. Kukaan ei voi kieltää minua häntä rakastamasta ja kukaan ei voi ottaa häntä minulta paitsi Taivaallinen isämme joka hänet minulle on antanutkin. Häntä minä kiitän niistä ihanista hetkistä joita olen saanut viettää hänen kanssaan.