27. IV. 26.

Huugo, Huugo. Kiitos kutsukortista R. U. K kurssien lopettajaisjuhlaan. Sinä olet ollut niin paljon ajatuksissani.


22. IV. 26

Tulin eilen tuntemaan kaksi turkulaista poikaa. Olin Libyn kanssa reskalla ja sitten tuli hänen veljensä meidän kanssa. En yhtään huomannut että meidän takana kulki koko ajan kaksi sotilasta. Slutligen sade jag till Liby att jag tänker gå hem redan. Hon sade då att kom ännu engång upp reskan, jag gick då och då först märkte jag att de kommo hela tiden efter oss. När jag sedan sade adjö och började komma hemåt, hörde jag att de kommo efter mig. De voro svenskar. Först sade de Ursäkta Fröken men skulle fröken vara så vänlig och visa oss vägen till bron. Genast anade jag att de frågade bara därför att få göra bekantskap med mig. Sålunda blev jag bekant med dem. Den längre hette Torsten Eriksson, den andra Schellberg. Trevliga Åbopojkar nog. Jag sade flere gånger att nu går jag hem men bådo att nej snälla Fröken inte skall ni ännu gå hem. De frågade ännu när jag skall tull Åbo att vi skulle träffas då. Då kom jag ihåg att jag far till Perkjärvi. Då svara jag kanske vi träffas i Perkjärvi. Då blevo de så glada och frågade är det sant fröken att vi träffas där? De fara i maj till Fredrikshamn.

Maanantaina 19. IV

Ikävöin sinua Olavi. Kokopäivän olet ollut mielessäni. Tapasin sinut eilen. Kohta enempi pidän sinusta Olavi, enemmän kuin ennen. Et suinkaan suuttunut siitä kun en antanut sinun suudella itseäni. En tiedä mikä pidätti minua. Taisin muutenkin olla vähän ilkeä sinulle. Niin hyväpä vaan oli että en antanut sinun suudella itseäni sillä nyt katuisin sitä tavattomasti. Vaikka oletkin ollut tämänpäivän mielessäni ja niinkuin kirjoitin ikävöinyt sinua - Ei se ole rakkautta vaan jotain muuta, ehkä vihan ajatukset tuovat sinut mieleeni.

Lauantaina 10. IV. 26

Ihmettelen että Huugo kirjoitti minulle sillä siitä on pitkä aika kun minä kirjoitin hänelle. Oikein hämmästyin kun Essu antoi minulle sen.

Mikä pani hänet kirjoittamaan nyt juuri, nyt näinä päivinä. Olen koettanut päästä irti hänestä ja olin jo pääsemäisillään sillä melkein vihasin häntä. Nyt tuo kirje toi taas kaikki esille - kaikki vanhat muistot. Tänä hetkenä en saata vihata häntä, en - vaan päin vastoin. En aijo kirjoittaa hänelle enään ja koitan olla muistelematta häntä jos vaan voin. Ajatella 3 viikon kuluttua hän on täällä. Miten voisin olla häntä tapaamatta. Ei en tahdo tavata häntä minun täytyy koittaa välttää niin paljon kuin mahdollista ensimmäistä tapaamista.

Torstaina 8. IV - 26.

En ole Olavia nähnyt muutamaan päivään. Luultavasti hän oli kotonaan pääsiäisenä käymässä.

Kuulin Airalta että Huugo oli H:gissä pääsiäisenä. Aira oli tavannut hänet kadulla ja jutellut hänen kanssaan. Hän oli kysynyt olenko minä myös H:gissä ja lähetti minulle terveisiä. Mitä minä niistä, en tarvitse hänen terveisiään enään.

En ole kirjoittanutkaan hänelle pitkään aikaan eikä hän liioin minulle. Melki vihaan vähtä, kun minun ei vaan milloinkaan tarvitsisi tavata häntä enään. Toivoisin että hän ei joutuisi tänne H:linnaan takaisin vaan jonnekkin mualle. Miksi olen milloinkaan tullut tuntemaan häntä ja miten olen saattanut pitää hänestä. Ompa hyvä että ajatukseni ovat muuttuneet. Jos olen joskus paljon pitänytkin sinusta niin nyt vihaan sinua yhtä paljon. Vihaan etten toivo sinua milloinkaan tarvitsevani tavata enkä edes nähdä.

1. IV. 26

Nähin sinut eilen - miten vavahdin heti, Olavi oi jos tietäisit miten rakastan sinua. Vähällä etten huutanut sinua kun ajoimme autolla ohitsesi - en tiedä mikä minua pidätti. Tehit oikein kiltisti kun lähdit heti kotiisi kun emme kerta tavanneet.

Nähin sinut nytkin kun tulin kaupungilta mutta sinä luultavasti et huomannut minua. Olavi miten kallis olet minulle. Rakastan koko sydämestäni sinua. Suutelen kuvaasi kun sinua itseä voi nyt, se on edessäni ja olen katsellut sitä koko ajan kirjoittaessani tähän.