28. III 26.

Olin eilen raatihuoneella tanssiaisissa. Siellä oli oikein hauskaa. Nähin Olavin mennessäni sinne ja vähän sen jälkeen tuli hän myös sinne. Olin sitten koko illan hänen kanssaan. Sain valokuviakin häneltä, muta en vielä sitä jonka hän on luvannut, sillä hänellä ei ollut mukana sitä. Kotiin hän saattoi minut tietenkin ja portilla miten hän katsoi minuun - miten hänen silmänsä säihkyivät, en voi sitä kuvailla, en kertoa mutta kuin koitin katsoa häntä silmiin en voinut, ihan teki pahaa ja rupesin vapisemaan. Koko ajan hän vain katseli minua, en voinut enään olla vaan sanoin "hyvää yötä" ja aijoin lähteä sisälle mutta hän ei laskenut vaan sen sijaan suuteli minua että olin vähällä tukehtua. Olavi, Olavi rakastatko sinä vielä minua, niin ainakin kuulen puheestasi päätäen vai lietkö puhut toista ja ajattelet toista. Ei en usko, että olisit senlainen. Ei sinä olet niin hyvä ja kiltti, pidän sinusta tavattoman paljon.

22. III. 26.

Olen odottanut sinulta Huugo kirjettä, mutta en ole saanut. Etkö aijo jo kirjoittaa minulle tai lietkö löytänyt siellä uuden ihanteen.

Miten elämä on kurjaa voi minua ei nykyään mitään. Miksi toisilla on niin paljon hauskuutta toisilla ei mitään - ei kerrassan mitään. Miksi piti minun nähdä Olavikin eilen, kaikki muistot herää uudelleen. Miten voisin saada kuvasi pois häneltä - ei hän tarvitse sitä enään!

Oi elämä, oi elämä miksi olet niin katkera, miksi et hymyile minullekin niinkuin muille. En jaksa, en saksa enään mitään kaikki on yhdentekevää minulle. Mitä on minulla virkaa - ei mitään - kuinka olenkaan eksynyt tänne maailmaan vain toisten tielle. Kaikki on niin tyhjää ja autiota ympärilläni.