Maaliskuun 26. p. -25

Miten onnellinen olen taasen. Eilen minulla oli erityisen hauskaa. Olin Aunen kanssa Raatihuoneella nuorten iltamassa, tai emme olleet kahden sillä seurassamme oli Fredriksonin tytöt. Auliskin oli siellä. En ymmärrä mikä minut pani menemään sinne. En aikonut ollenkaan. Mutta kun olin Aunen kanssa 6 aika ulkona niin päätimme yhtääkkiä mennä. Meille tuli hirveän kiire kotiin sillä se alkoi 7.

Kyllä olisin katunut jos en olisi mennyt sinne. Sillä ei ole pitkään aikaan ollut niin hauskaa kun eilen.

Ensimmäisen valssin tanssin Auliksen kanssa, myös erään onesteppin ihan lopussa. Huomasin että hänen piti tulla monta kertaa hakemaan mutta kun joku toinen aina ennätti ennen. Muun muassa tanssin Aarne Kankaanpään kanssa. Ihmettelin oikein kun hän tuli minua hakemaan, sillä emme ole olleet enään tuntevinamme toisiamme. Vaikka joskus olemmekin olleet hyvät ystävät, hän oli silloin hyvin rakastunut minuun sen hän itse monta kertaa sanoi silloin. Mitä Heino uskalsi sanoa minulle? En olisi uskonut. Kun tanssin hänen kanssaan niin olin hyvin ylpeä ensin mutta kun hän tuli niin monta kertaa hakemaan niin en viitsinut enään.

Erään oisvakrin loputtua kun hän vei minut tyttöjen tykö niin hän sanoi vielä pitävänsä minusta niinkuin ennenkin. Ja mitä muuta hän puhui? Paljonkin senlaista jota hänen ei tarvitse yhtään sillä en välitä hänestä enään. Ei silti kyllä hän on hauska muuten ja olen kyllä hänen kanssaan mutta varokoon puhumasta minulle senlaisia asioita. Olen kyllä itse pitänyt hänestä hyvin paljon siihen asti kuin näin ja tulin tuntemaan Auliksen. Mutta silloin se jäi. Pidän Auliksesta hyvin paljon. Ja rakastankin häntä sillä miksi muuten niin usein ajatelesin häntä. Aina on mielessä vain Aulis. Minä olen kyllä senlainen joka rakastuu yhtenä päivänä toiseen ja taas toisena toiseen josta on ennenkin pitänyt. Auliksesta olen pitänyt jo kolmatta kuukautta. Miten onnellinen olen hänen seurassaan, miten nautin eilenkin kun tanssin hänen kanssaan. Sinä Aulis kaipaan sinua rakastan sinua, Aulis. Milloin taas saan nähdä sinut ehkä ylihuomenna lauantaina, toivon niin.

Kyllä eilen oli vaan ihana ilta, en ole milloinkaan niin paljon tanssinut. En kylläkään eriyisen hyvin tanssi sillä en ole milloinkaan harrastanut tanssia. Sen tanssin jonka tanssi Jorma Seherlacsiuksen kanssa olin mielelläni suonut sinulle Aulis. Nyt lopetan täytyy ruveta nukkumaan, huomenna on vaikea päivä.

Maaliskuun 22. p. -25

Olen taasen ajatellut häntä niin paljon. En voi vihata häntä vaikka koittaisin sillä sydämmeni puhuu toista. Rakastan sinua Aulis voi jos tietäisit sen. Nähin sinut tänään monta kertaa. Aulis Aulis miksi en pääse sinusta irti. Siksi että sydämmeni kaipaa sinua. Pidätkö sinä siitä toisesta kuten kuulin. Voi jos se ei olisi totta. Olisin niin onnellinen, mutta nyt tunnen tuskaa ja surua. Ajattelen miksei minulla ole niinkuin muilla kun näin on niin täytyy tyytyväinen olla.

Hyvää yötä Aulis. Milloin saan tavata sinua? Ehkä tiistaina. Ainakin toivon. Siis hyvää yötä.

16. III -25.

Jätin kirjoitukseni kesken eilen. Niin nähin Sinut Aulis monta kertaa eilen. Nähin hiihtokilpailussa ja senjälkeen neljä kertaa. Kun tulimme Alavalta niin Hellemaa tuli perässämme ja huusi meitä. Kieseimme hänen kanssaan kaupunkia ympäri ja saatoimme hänet poltinaholle saakka ja kävelimme vähän vielä eteenpäni. Hän on hyvin herttainen. Hyvästisanoessaan hän sanoi näkemiin.

Mitä kuulin tänään että Aulis muka pitäisi Kyllikki (en muista hänen sukunimeään) ja sentähden käy usein Cydeniuksella. Ei ihan naurattaa. Hän joka on senlaisia sanoja sinulle puhunut. En uskoisi mutta ehkä täytyy. Kun muistan hänen lauantaisiaan sanojaan, niin ei luulisi että hän on senlainen että kahdelle puhuu samaa ja en voi en saata ajatella. Sinä Aulis että ton tulit ja tehit. Sait minut pitämään sinusta ja sitten. Olenko se minä vai hän toinen, sitä en tiedä mutta väärin hän tekee toiselle tai toiselle meistä. En olisi uskonut eikä se vieläkään mahdu minun päähäni. Olen kuullut ja täytyy uskoa. Vai ehkä he valehtelevat minulle, etten pitäisi sinusta ja jättäisin sinut. Että he saisivat tarpeeksi liehiä ympärilläsi.

En voi sanoa ja enkä ei sillä en tiedä paitsi mitä kuulen. Meidän välimme on loppu. En tahdo nähdä sinua enään muista tulematta silmieni eteen.

Vihaan sinua, vihaan yhtä paljon kuin rakastin sinua ennen. Lyhyt oli se hetki mutta sitä pitemme vihamme. Joskus, jos vihani joskus lauhtuu voin kysyä sinulta sitä. Vihaan niin sydämmeni pohjasta sen tiedät. Vaikka kirjoitan sen tähän kirjaani niin et sitä tiedä, minun on se sanottava sinulle vihaan sinua, vihaan. Tahtoisin sanoa sen heti, en voi, jos ensi lauantaina vasta. Miten minun kiehuu vihasta joka paikka minusta on vain rautaa enään ja vihaa. Siis hyvästi Sinä, ja se lyhyt aika. Voi jos voisin unhoittaa sen, tahdon niin tehdä ja ehkä minulla on voimmaa siihen.

En kelleen voi kertoa sitä tämä kirjani on minun uskottuni. Voin kertoa Päiväkirjalleni vaikka mitä, tämä ei kieli sitä muille voin luottaa aina tähän ja tälle aijon suruni ja iloni kertoa. Yksi uskottu minulla on ja hän on Mirjam G---, hänelle voi kertoa, hän ei kerro niitä muille. Mutta hän on kaukana. Sain häneltä kirjeen tänään jossa hän kertoo minulle kaikki asiansa. Hänellä on senlainen hyvä luonne pidän hänestä. Aune kyllä on mukava tyttö mutta jos hän sattuu suuttumaan niin kyllä hän kaikki kertoo toisille, olen sen huomanut, ei silti että hän minun asioitani olisi kertonut sillä emme juuri suutu. En silti voi häneen oikein luottaa. Lopetan jo tämän kirjoitukseni.

Sunnuntai maaliskuun 15. p. -25

Olin eilen Raatihuoneella Lyseonorkesterin juhlassa. Reino tuli kotiin eilen kello 6:den junalla ja he olivat myös siellä. Tanssin Reinon kanssa pari tanssia. Aulis ja Hellemaa olivat myös siellä. Tanssin Auliksen kanssa myös. Hän on niin söötti, pidän hänestä. Tanssin viimeisen valssinkin hänen kanssaan. Hän haki minun päälysvaatteeni ja auttoi takin ylleni. Saatoimme Annelin kanssa koulun kulmaan. Hän saattoi sitten minut kotiin. Puhelimme meidän portilla koko kauvan. Taas hyvästisanoessaan hän meinasi suudella minua. Hän kiertoi kätensä ympärilleni ja pyysi minua katsomaan häntä silmiin ja vähällä oli että hän ei suudellut, sain vedetyksi pääni toisaalle. Mitä jos kerran antasin hänen suudella sillä pidän hänestä niin paljon ei en saa tahrata vielä huuliani sillä ne ovat puhtaat vielä ainakin tähän asti olleet.

Aulis vaikka rakastankin sinua ja pidän sinusta kaikista eninten, niin en sittenkään voi - en saata. Aulis jos tietäisit miten rakastan sinua ja tuntisit miten rakastan sinua. Oi miten mieleni tekisi näyttää se sinulle. En saa, ennenkuin itse sanot ensin minulle, että Miriam rakastan sinua saanko suudella niin silloin en enään voisi vastustaa en. Antaisin suudelman ja sanoisin myös rakastavani sinua. Olet kyllä näyttänyt sen mutta en usko vielä. Eilen viimeiseksi. Tunsin itseni onnelliseksi kun kierroit kätesi ympärilleni ja pyysit minua katsomaan silmiisi. En voinut tehdä sitä. Ehkä joskus. Nyt lopetan ja sanon hyvää yötä sinulle Aulis, menen nukkumaan jo. Nähin sinut monta kertaa tänään. Kerron huomena enemmän. Siis hyvää yötä rakkain.

Maanantai maaliskuun 9. p. -25

En tiedä mikä minua vaivaa. Olen ajatellut häntä koko päivän. Kaipaan sinua Aulis. Milloin saan tavata sinua? Saanko ensi lauantaina Raatihuoneella vai milloin. Tulethan Hellemaan kanssa sinne. Etkö tulekkin. Odotan sinua ja toivon tapaavani sinut, Aulis.

Koitan olla ajatelematta sinua monta kertaa ja toivoin että en vaan rakastuisi sinuun mutta se on ollut turhaa. Min olen nyt ei siitä päästä minnekkään. Kuinka kauvan kestänee en tiedä. Sinä piditkö minusta - Aulis. Minä luulena ainakin viime tapaamisemme johdosta. Sinä meinasit pyysit - minä vastustin sillä olin päättänyt että en pidä sinusta enempää vaan ystävänä. Mutta niin kävin toisin - sillä rakastuin. Sinä minun ihanteeni. Ajattelen sinua aina nukkuessani ollet viimeinen ajatukseni illalla, aamulla ensimmäinen päivällä joka hetki. Elän sinussa muistellen sinua tapaamiseemme asti. Aulis kysyn sinulta rakastatko minua - sinä et kuule, olet kaukana tällä hetkellä minusta. Missä lie ajatuksesi? Aulis etkö kuule etkö tunne - miten sydämmeni lyö sinulle miten ajatukseni liitelevät sinun luoksesi. Sinun Aulis.

Rajaton rakkaus.

Mulla rakkaus
rajaton sinuun kiintyy
sen kauniina tarjoan
ennenkuin hiiltyy
se on puhdas kirkas ja kipenöivä
Se tuli mulla on rinnassa ystävä

Se roihuu yöt
sekä palaa päivät
se on tulta ja
paistaa turhat häivät
se on liekeissä kaskein - ystäväin
nyt juuri; kas saat lempeni syvän.

Kello ½ 8 illalla

Maaliskuun 8. p. -24

Nähin hänet eilen. Hän näytti vähän nyrpeältä. Lieneekö hän suuttunut viimeisestä? Tulin nyt ulkoa, en nähnyt häntä ollenkaan. Hän lienee mennyt Hellesmaan kanssa Palokunnantalolle koska siellä näky olevan jotkit tanssit. He kun ovat niin kovia tanssiin. Ensi lauantaina menen lyseon orkesterin iltamaan. Ehkä siellä tapaamme.

Kuulin Aunelta että Elvi Skogster oli sanonut että "Liuksiala" ei ole sivistynyt poika. Se vasta on vale. Eihän hää olisi voinut valehdella niin paljon kun hänkin minulle puhui ei ikinä. Hän joka on niin söötti. Pidän hänestä en niin että rakastaisin häntä. Olen ajatellut sitä viimeistä iltaa kun olimme yhdessä hyvin usein. Lieneeköhän hän vihainen minulle siitä kun en ---. Sama se sitten.

Maaliskuun 1. p. -25

Voi Miriam kyllä taistella saat. Ajattele, hän pyysy saada jättää hyvästi suutelemalla minua. Monta kertaa. Ei olin luja. En tahdo rakastua. Hän meinasi väkisin kiertui kätensä ympärilleni ja -- mutta ei, hän pyysi ja pyysi ja sanoi eihän minun kerjätä tarvitse. Olin luja ja se oli hyvä. Hän pyysi ja pyysi, kerjäs ja kerjäs ja sanoi pelkäättekö minua. Ehkä sitten saan kun minulla on piimälakki päässäni. Ei, oli jyrkkä vastaukseni. Sillä päätin että en rakastu häneen. Saa nähdä jos voin pitää lupaukseni. Koitan miten voin. Varmasti hän myöhästyi sillä kello oli jo 10 vaille 10 kun hän lähti. Sanoin hänelle monta kertaa, että lähtekää hän vaan sanoi en ennen. Sitä saatte oottaa, hän piti kädestäni kiinni koko ajan. Vihdoin sain hänet lähtemään. Hän sanoi: Niin täytyy siis sanoa näin vaan hyvästi, viikkon päästä tavataan.

Niin Miriam älä rakastu. Mikä pani hänen siihen, miksi hän ei voinut suudella kädelle niinkuin hän ensin aikoi, mikä pani hänet niin puhumaan. Lopetan jo sillä kyllä tätä riittäisi vaikka miten paljon. Jos kaikki kirjoittaisin. Pidän hänestä noin tavallaan sillä hän on söötti. Miksi hän pitää minusta tällaisesta. En tiedä. Hyvää yötä sinä nää kauniita unia.