Tammikuun 29. p. -25

Olin Aunen kanssa ulkona eilen. Tulin tuntemaan erään soltun. Hän on H:sta kotoisin ja myös käynyt koulunsa siellä. Hän on hyvin hauska poika. Hän pääsee sotaväestä syyskuussa ja pääsee jatkamaan lukujaan. Saatoimme Aunen kotiin ja sitten hän saattoi minut.

Tammikuun 15. p. -25

Nyt on vapaus loppunut. Koulu alkaa taas. Tämä on viimeinen päivä kun on vapaata. Huomenna pitää olla koulussa.

En millään menisi vielä kouluun, saisi olla edes viikko vielä vapaata. Mutta täytyy sillä se on isän ja äidin tahto.

Saa nähdä pääsenkö keväällä luokaltani. Minun täytyy päästä. Jumala kaikki valtias auttakoon minua. Hän opetkoon minut kilttiksi tytöksi. Hän antakoon minulle halua lukea ja hyvän pään että oppisin ja ymmärtäisin läksyni hyvin.

Sinä taivaallinen Isäni kuule mitä pydän sinulta. Auta minua tälläkin lukuvuodella, että pääsisin luokaltani ja saisin hyvän todistuksen keväällä. Anna minulle voimmaa lukea läksyjäni. Sinä rakas taivaallinen isäni Sinä autoit minua viime vuonnakin että pääsin luokaltani auta nytkin. Minä luotan sinuun sinä kaikkivaltias maan ja taivaan luoja sinun haltuusi annan itseni.

Perjantai tammikuun 9. p. -25

Nähin hänet unissani. Olin olevinani koulussa. Meidän luokka oli rukoussalissa ja oli niin kummallista kun siellä oli penkiä rivissä. Yhtä äkkiä näin hänen ilmestyvän ovesta ja hänellä oli kirje lappu kädessä.

Hän tuli minua kohden ja ojensi minulle sen. Tulin hyvin hämmilleni ja katsoin ympärilleni niin näyttämön laidalla oli paljon lyseolaisia, punastelin hirveästi tai en tiedä jos punastuin mutta poskiani rupesi kuumottamaan. Istuin takaisin Aunen viereen ja kysyin häneltä jos hän lähtisi luokkaan. Hän sanoi jotain joko se taas alkaa tai jotain sinne päin.

Kysyin heti toiselta joka istui toisella puolella minua se oli muka olevinaan toinen Batheltin tytöistä. Sitten olin olevinani luokassa ja lujin sitä. Päällekirjoitus oli rakkahani mutta toinen k oli poistta ja se alkoi ethän. enempää en muista paitsi toiselta puolelta muistan jotain kellonmäärä ½ 6. Se oli hyvin pitkä kirje olevinaan. Ja sitten laskin sen pulpetille mutta silloin toverini otti ja rupesi lukemaan sitä, sieppasin sen heti häneltä ja silloin nähin niin kuin hän olisi ollut siinä vieressäni ja hymyili hyväksyvästi.

Niin en tiedä mitä se merkitsee. Voi olla että ei mitään mutta tunnen että jotain kumminkin.

Tammikuun 8. p. -25

Niin nyt on vanha vuosi jo mennyt ja uusi vuosi alkanut. Saa nähdä mitä tänä vuonna tapahtuu. Ei mitää eriskumallista ainakaan minulle omissa asioissani. Elän tätä yksitoikkoista elämää vaan. Niin miten kunkin kohtalo määrää. Toisille on paljon onnea ja kaikkea hyvää suotu. Toisille ei mitään vaan murhetta ja tyhjää.

Miksi toiset saa niin paljon ja toiset ei mitään? Tyhjää on minun elämäni tai vstahan nyt olen siinä ijässä jolloin elämä alkaa, lapsuus vuoteni ovat siirtyneet pois.

Kerran on sillä ajallakin minulla ollut jotain jotain jota vieläkin muistelen. Kerran oli eräs jota rakastin lapsuuden rakkaudella. En tiedä miten silloin olin niin tyhm' että ---. Täytyy lopettaa kun pyysivät minua pelamaan. Jarl on täällä taas tai hänhän tulee kuin kotiinsa meille.